Syksyisenä sunnuntaina 25.9. marjaniemeläiset seurat järjestivät alueen asukkaille Marjaniemen 100-vuotisjuhlan, jota vietettiin päiväkoti Vaapukan tiloissa Sinivuokonpolulla. Juhlaan osallistui noin 250 vierasta – niin nuoria kuin vanhempia, sekä nykyisiä että entisiä marjaniemeläisiä. Juhlan seremoniamestarina toimi Harri Kaasinen.
Juhlan tarkoitus oli juhlistaa ensimmäisen ympärivuotisen asukkaan, maalarimestari Akseli Sariolan, muuttoa Marjaniemeen vuonna 1922. Hän osti tuolloin Botby Godsin vuonna 1920 Marjaniemeen rakennuttaman ensimmäisen mallitaloksi tarkoitetun huvilan, ja näin hänestä tuli ensimmäinen marjaniemeläinen. Huvila sijaitsi Marjaniemen-rannan alkupäässä lähellä Niittyrantaa.
Juhlapuheen piti Marjaniemen Purjehtijoiden maailmanmestaripurjehtija, kansanedustaja Sari Multala ja tervehdykset esittivät Roihuvuoren seurakunta, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry ja Omakotiliitto. Taiteilija Juhani Lehtonen muisteli asumistaan Marjaniemessä 70-luvulta tähän päivään. Historialliset valokuvat ja videoesitykset olivat monien kiinnostuksen kohteena, samoin taiteilijoiden Riitta Nelimarkan ja Kari Ripatin taideteokset. Myös Ivana Helsingin upeat luomukset saivat ihastelua osakseen. K-Citymarket Eastonin tarjoamista kakkukahveista saatiin nauttia Vesa Lintulan musiikkia soidessa. Myös lapsille oli omaa ohjelmaa: kasvomaalausta ja Circus Helsingin klovnien Celson ja Enriquen esityksiä.
Juhlan lopuksi järjestettiin arpajaiset. Kiitoksia Riitta Nelimarkalle ja Jaakko Seeckille arpajaisvoitoista.
Juhlan järjestäjät kokoontuivat vielä päätöstapahtumaan Flying Cinema Tour of Helsinki-teatteriin Katajanokalle, jossa koettiin huikea helikopterista kuvattu virtuaalielokuva Suomen luonnosta. Kiitokset tästä Marjaniemen Kiinteistönomistajille.
Juhlan tavoitteena oli lisätä alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä ja alueen historian tuntemusta. Alueen rakentamisen alkuaikoina 1920-luvun alussa me-henki ja yhdessä tekemisen meininki oli täällä vahvaa: rakennettiin maanteitä, parannettiin liikenneyhteyksiä, tehtiin viemärit ja vesijohdot, vedettiin sähköt, perustettiin kauppoja ja leipomoita. Asukkaita oli vähän, ja he olivat pääasiassa tavallisia käsityöläisammatin harjoittajia. Kaikki tunsivat toisensa. Nyt taloja puretaan ja uusia rakennetaan, asukasmäärä lisääntyy. Tonttien hinnat ovat kalliita ja asuntojen koot melko suuria. Alue muuttuu nopeasti. Marjaniemeläisten kiinnostus alueen tapahtumia kohtaan ja innostunut osallistuminen niihin sekä alueen eri seurojen keskinäinen sujuva yhteistyö osoittavat, että Marjaniemi-henki alueella edelleenkin elää.
Teksti: Kirsti Vuorela