Kotikaupunkipolku

1. Elanto, Kissankellontie 3

1930-luvun alussa Marjaniemessä kävi Osuuskunta Elannon kauppa-auto, mutta vuonna 1934 Elanto perusti liikkeen Kissankellontien ja Marjaniementien risteykseen. Paikalliset kutsuvat aluetta edelleen Elannonkulmaksi. Puinen kaupparakennus tuhoutui sodassa, mutta sen tilalle rakennettiin uusi kauppa, jossa Koti-Elanto toimi 1990-luvulle saakka. Sittemmin liiketiloissa on toiminut muita yrityksiä, muun muassa astiavuokraamo ja tilitoimisto.

2. Osmonportaat

Vanamotieltä voi laskeutua kätevästi Marjaniementielle Osmonportaita pitkin. Nimensä portaat ovat saaneet portaiden juurella olevan kaupan perustajan Hugo Gröndahlin (suomennettu myöhemmin Korvenkariksi) pojan ekonomi Osmo Korvenkarin mukaan.

3. Yksityiskauppa, Marjaniementie 36

Leipuri Hugo Gröndahl perusti 1932 leipomon nykyiseen Marjaniementie 36:een. Aluksi talossa toimi myös kahvila, joka muutettiin myöhemmin myymäläksi. Vuosina 1966 – 1974 talossa toimi kauppias Kajavan Valinta Nieminen, minkä jälkeen puutalossa oli 1990-luvulle saakka Ulla-Maija Matikaisen lelutukkuliike. Talo on sen jälkeen muutettukokonaan asunnoiksi.

4. Tykkitie

Tykkitie on maastoon raivattu tie, jonka kantokykyä on lisätty kattamalla tien kansi ohuella hiekkakerroksella ja siihen asetelluilla keskenään tasamuotoisilla kivillä. Teiden tarkoitus on nimensä mukaisesti ollut mahdollistaa tykkien ja raskaiden pyörillä liikuteltavien laitteiden siirtäminen. Marjaniemen alueelle rakennettiin tällainen tykkitie vuonna 1915.

Ensimmäisen maailmansodan puhjettua Puotilan alueelle oli sijoitettu tsaarin linnoitustyöväkeä, jonka tehtävänä oli rakentaa yhtenäinen linnoitusketju Helsingin ympäri estämään maalta päin tulevat hyökkäykset. Joukossa oli enimmäkseen kiinalaisia vankeja. Näiden rakentajien kätten töitä olivat Herttoniemestä tuleva Puotilan kartanoon johtava mukulakivinen tykkitie nykyisten Strömsintien, Kissankellontien ja Kunnallisneuvoksentien suunnassa ja kiviaidat esimerkiksi Oskarintien varrella.

5. Ivana Helsinki House, Palopirtintie 15

Muotisuunnittelijoiden Paola ja Pirjo Suhosen vuonna 1998 perustaman lifestyle- ja vaatemerkki Ivana Helsingin toimistoshowroom sijaitsee arkkitehtien Paavo Virtasen ja Bertel Saarnion vuonna 1970 suunnittelemassa tiilitalossa. Alkujaan talossa on ollut Virtasen ja hänen perheensä koti, toimisto ja asunnot kahdelle talonmiehelle. Nyt Ivana Helsingin käytössä on arkkitehdin kodiksi rakentama puoli, toimiston puoli on asumiskäytössä. Kesäisin ulkoterassilla toimii kahvila.

6. Marjaniemen ala-aste Vaapukka, Sinivuokonpolku 9

Puotilan ala-asteen koulun Marjaniemen toimipiste Vaapukka valmistui vuonna 2022. Se on siis osa Puotilan ala-asteen koulua. Siellä alkeisopetusta saa noin sata koululaista. Se on lähistöllä asuvien eka- ja tokaluokkalaisten ensimmäinen opinahjo. Vaapukan rakennukseen sijoittuu myös 240 lapsen päiväkoti.

Rakennus sijaitsee Itäkeskuksen lähiön eteläreunan kortteleiden ja Marjaniemen pientaloalueen väliin jäävällä puistomaisella vyöhykkeellä.

7. Ison-Antin leikkipuisto

Ison-Antinleikkipuisto sijaitsee uuden Vaapukan ala-asteen koulun vieressä. Puiston keskellä on iso pelikenttä, joka toimii talvella luistinratana. Leikkipuiston kerhotila tarjoaa koululaisille iltapäiväohjelmaa ja on myös Marjaniemen Lions Clubin joulutorin tapahtumapaikka.

Leikkipuisto ja sitä sivuava katu Ison-Antintie ovat saaneet nimensä Marjaniemessä aikanaan vaikuttaneen Antti Hongiston mukaan, jota paikalliset kutsuivat Isoksi Antiksi hänen jykevän kokonsa vuoksi.

8. Palokunnan talo (VPK), Palopirtintie 6

Marjaniemen VPK ry., yksi Helsingin 15 sopimuspalokunnasta, perustettiin vuonna 1926. Se onkin vanhin Marjaniemeen perustetuista yhdistyksistä. Se toimii edelleen aktiivisesti.
Toiminnan alkuaikoina VPK:n talon juhlasalissa järjestettiin asukkaita yhdistäneitä huvitilaisuuksia, joilla kerättiin varoja palokunnan toiminnan turvaamiseksi. VPK:n talon vieressä sijainnut tanssilava oli ennen sotia suosittu. Sittemmin rapistunut lava purettiin. Nykyisin tila on vuokrattu yksityiselle.

9. Ystävyydenpuisto

Ystävyydenpuisto-nimestä tehtiin 1970-luvulla valtuustoaloite. Nimellä viitataan kansojen väliseen ystävyyteen. Puisto on kaupungin puisto-osaston ylläpitämää lähimetsää ja jakautuu itäiseen ja läntiseen osaan.

10. Juoksuhaudat Ystävyydenpuistossa

Ystävyydenpuistossa korkealla mäellä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Rakennusajankohta on 1915 – 1918. Puolustusasemassa on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- tai taisteluhautoja, joita on osittain tuettu alaosastaan harkkokivillä tai betonilla. Kohteen keskiosassa on lisäksi räjäytetty kallioon kaksi yhdyshautalinjaa, jotka ovat jääneet keskeneräisiksi.

11. Toivo J. Särkän puisto

Marjaniementien ja Niittyrannan kulmassa on pieni puistikko, joka on saanut nimensä legendaarisen elokuvaohjaajan Toivo J. Särkän mukaan. Puistossa on lasten leikkipaikka.

12. Maarlahden tulvavallit

Tammikuun 2005 tulva peitti alleen alavat alueet Marjaniemen Niittyrannassa. Alue on suojeltu nyt tulvavalleilla, joiden päälle on rakennettu kävely- ja pyöräilykuja.

13. Marjaniemen Purjehtijoiden Paviljonki, Marjaniemenranta 1 A

Marjaniemen Purjehtijoiden Paviljonki – Marjaniemen Purjehtijat ry:n kerhotila – on Marjaniemen Melojien majan vieressä.

Seura valmentaa aktiivisesti junioreita purjehduksen saloihin. Kevytveneluokissa seuran juniorit ja nuoret ovat menestyneet SM-, PM- ja EM- sekä MM- kilpailuissa. Toiminnan kautta ovat kansainväliseen menestykseen nousseet Sari Multala ja Rosa Lindqvist. Purjehtijoiden kerhotila on myös muiden marjaniemeläisseurojen käytössä vuokraa vastaan.

14. Marjaniemen Melojien maja, Marjaniemenranta 1 B

Marjaniemen itärannalla sijaitsee Marjaniemen Melojien maja. Marjaniemen Melojat ry on perustettu vuonna 1935. Seurassa harrastetaan kunto-, virkistys-, retki- ja SUP- melontaa. Nuorille on lisäksi omaa melontaan liittyvää toimintaa.

15. Koivuniemen tervalepikko

Pieni metsäsaareke Marjaniemen Melojien majan takana on arvometsäksi luokiteltua tervalepikkoa.

16. Särkän talo, Marjaniemenranta 6

Elokuvaneuvos, maisteri Toivo J. Särkkä oli Marjaniemen ensimmäisiä asukkaita. Hän asui Marjaniemessä kuolemaansa vuoteen 1975 saakka. Hän oli aktiivinen alueen kehittäjä ja muun muassa Marjaniemi-Seuran perustajajäsen.

Monet vanhat suomalaiset elokuvat, kuten Suomisen perheen seikkailut, on kuvattu Särkän talon läheisyydessä Marjaniemenrannassa. Myös muualla Marjaniemessä kuvattiin elokuvia, joissa meri saattoi edustaa suomalaista järvimaisemaa. Särkkä oli tuonut sota-aikana filmivarastonsa suojaan Marjaniemen talonsa saunarakennukseen, joka kuitenkin vaurioitui pommituksissa, ja sen mukana tuhoutui arvokasta filmimateriaalia.

17. Mattolaituri

Helsingin kaupungin ylläpitämä mattolaituri ja sitä ympäröivä puisto sijaitsevat Marjaniemenrannassa vastapäätä Isoa Koivusaarta.

18. Oskarinpuisto

Oskarinpuisto ja sitä sivuava Oskarintie on nimetty marjaniemeläisen liikemiehen ja monitoimimiehen Oskar Lybeckin mukaan. Hänen aikanaan Marjaniemeen puuhattiin tieyhteyksiä ja saatiin laivayhteys. Oskar Lybeck oli muun muassa perustamassa Marjaniemen höyrylaivayhtiötä ja toimi Marjaniemen huvilayhdyskunnan toimitusjohtajana.

Oskarinpuisto on suosittu lasten leikkipaikka. Siellä on myös Marjapallo ry:n hallinnoima tenniskenttä. Puistossa on järjestetty perinteiset lasten kesäolympialaiset ja Marjaniemi-päivä lipunnostoineen jo vuosikymmenien ajan elokuun loppupuolella. Puisto rajautuu tunnelmalliseen kuusivaltaiseen lähimetsään, jossa on pehmeäpohjainen kävelypolku.

19. Kehitysvammatuki 57 ry:n toimintakeskus, Marjaniemenranta 48 ja Palopirtintie 10

Oskarinpuiston laidalla sijaitsevaan toimintakeskukseen kuuluu sekä toimijatalo että kotiyhteisö. Oskarinpuiston toimijatalossa järjestetään päiväaikaista toimintaa noin 30 henkilölle. Ryhmätyötilojen lisäksi toimijatalossa on liikuntatila, opetuskeittiö ja aistihuone. Toimijatalon oma keittiö tarjoaa asiakkaille ateriat.

Oskarinpuiston kotiyhteisössä tarjotaan ympärivuorokautisen asumisen palvelua. Kotiyhteisössä toimii kolme viiden asukkaan kotia. Asukkailla on käytössään oma huone henkilökohtaisine wc- ja suihkutiloineen. Asukkaiden yhteisessä käytössä on olohuone ja keittiö ruokailutiloineen.

Kankurinkulman kotiyhteisö Palopirtintie 10:ssä tarjoaa ympärivuorokautista asumista. Kankurinkulmassa on kaksi viiden asukkaan kotia, joissa asukkailla on käytössään oma huone wc- ja suihkutiloineen. Yhteisinä tiloina ovat viihtyisät olohuoneet, keittiö- ja ruokailutilat, saunaosasto sekä suuret terassitilat. Kotiyhteisön alakerrassa on viisi yksilöllistä asuntoa: neljä kaksiota ja yksi kolmio.

20. Myöhempien Aikojen Jeesuksen Kristuksen Kirkko, Marjaniementie 35

Myöhempien Aikojen Jeesuksen Kristuksen Kirkko on mormonikirkko, joka perustettiin Marjaniemeen vuonna 1978. Alkujaan kirkko sai alkunsa Yhdysvalloissa 1830 ja Suomeen se saapui lähetystyöntekijöiden mukana Ruotsista 1860-luvulla. Ensimmäinen seurakunta perustettiin Vaasaan vuonna 1876 ja kirkko rekisteröitiin viralliseksi yhdyskunnaksi 1948.

Nykyään Suomessa on 32 seurakuntaa, joiden johdossa on piispa. Jäsenistön ja samalla koko kirkon ja yhteiskunnan perusyksikkö on perhe, sillä kirkko korostaa voimakkaasti perheen arvoa.

21. Tulisuon puistometsä

Tulisuon puistometsä on pieni metsäinen saareke, joka sijaitsee Tulisuonkujan ja sen vieressä kulkevan kävelytien välissä. Se on kaupungin puisto-osaston ylläpitämä niin sanottu hallitusti hoitamaton luonnonalue.

22. Marjaniemen siirtolapuutarha Marjis /Marjaniemen ryhmäpuutarha

Siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1946, tosin ensimmäiset vuokrasopimukset tehtiin jo vuonna 1943. Kun Marjaniemen siirtolapuutarha perustettiin, paikalle tultiin hevoskyydillä Viikin kautta tai bussilla Kulosaaren sillan yli. Yhdistys on 1966 muuttanut nimensä Marjaniemen ryhmäpuutarhaksi. Alueella on 320 mökkiä, sauna ja kerhotila. Keskimääräinen palstakoko on noin 400 m2. Koko ryhmäpuutarhan pinta-ala on 18 ha. Alue on vuokrattu Helsingin kaupungilta. Nykyinen vuokra-aika jatkuu vuoteen 2026.

Marjis on kesäisin yleinen puistoalue, jossa kävelijät voivat ihastella rehevää luontoa ja hyvin hoidettuja viljelmiä. Se sijaitsee alueen länsiosassa, Roihuvuoren ja Marjaniemen välissä.

23. Uimaranta, Kivalontie 2

Koska asukkaat olivat enimmäkseen kesäasukkaita, oli tärkeätä saada alueelle uimaranta. Surkuhupaisaa vain oli, että kukaan rannan asukkaista ei halunnut uimarantaa lähelleen. Alussa ns. Melojienrantaa käytettiin uimarantana, olihan siinä vesileikkeihin sopiva matala, hiekkapohjainen ranta. Myöhemmin uimaranta siirrettiin nykyiselle paikalleen Marjalahdentien ja Kivalontien yhtymäkohtaan.

Marjaniemen uimaranta on kesäisin paikallisten ja lähialueiden asukkaiden suosiossa. Kesälomien aikaan valvotulla rannalla toimii kesäkioski. Ranta on ahkerassa käytössä myös muina vuodenaikoina, sillä Marjaniemen Meriuimarit ry tarjoaa mahdollisuuden talviuintiin vuodenajasta ja veden lämpötilasta riippumatta.