Marjaniemi-Seura

Seuran kotisivut

   syys 21

Seuran kaavahuomautus Vartiosaaren osayleiskaavaehdotukseen

Marjaniemi-Seuran kaavahuomautus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaava- ja  Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksiin.
Asukasyhdistys Marjaniemi -Seuran hallitus esittää yksimielisesti, että Vartiosaarta voidaan suojelukohteenakin kehittää esimerkiksi saaristolaiskulttuuri-, kulttuuri-, taide-, luonto-, virkistys-, kuntoutus-, liikunta-, majoitus-, leirintä-, pienvene-, ja erilaisten sosiaalisten palveluiden ja aktiviteettien käyttämiseen. Saarelle mahtuu näihin toimintoihin liittyvää rakentamista, kunhan se sovitetaan ympäristöönsä nykyisen huvila- ja loma-asutuksen tapaan.  Vartiosaaren saavutettavuutta erityisesti kesäaikaan on parannettava joko säännöllisellä veneyhteydellä Laajasalosta tai jatkamalla nykyistä Tammisalon Airolahden veneseuran ponttonisiltaa 65 metriä vastarannalle Vartiosaareen.

Vartiosaaren suojelu vastaa Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevan yleissopimuksen  tavoitteita. Suojelutarve kohdistuu koko Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristöön rakennuksineen, rakennelmineen, kulkuyhteyksineen, viljelyaloineen ja istutuksineen sekä luonnonympäristöön.

Vartiosaaren osayleiskaavaehdotuksessa esitetään 83 hehtaarin Vartiosaareen 5000 – 7000 asukkaan asuinaluetta. Yleiskaavaehdotuksessa puolestaan esitetään Ramsinniemeen asuinaluetta, joka on ristiriidassa yleiskaavoitusta ohjaavan maakuntakaavan kanssa jossa niemi on kokonaisuudessaan merkitty joko virkistys- tai luonnonsuojelualueeksi.

Vartiosaaren osalta kaavaehdotus ja sen pohjalta Kaupunkisuunnitteluviraston tekemä suunnitelma lähtee laajamittaisesta asuinrakentamisesta ja raitiotiestä. Vaikka Ramsinniemi ja Meri-Rastila ovat maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelu- ja virkistysalueeksi, on sinne suunnitelmassa osoitettu asuntoja, raitiotietä siltoineen. Jäljelle jäisivät vain kapeat rantakaistaleet virkistys- ja viheralueiksi, jolloin kapean niemen luonto ja kulttuuriarvot hävitettäisiin lähes kokonaan. Lisäksi Meri-Rastilan tuntumassa sijaitsevalle Rastilan leirintäalueelle esitetään tiivistä rakentamista.

Kaavoituskatsauksen 2014 vision mukaan ”kaupunkirakenne on selvästi nykyistä tiiviimpi” ja Helsingin väkimäärä kasvaisi puolella vuoteen 2050 mennessä.  Jos väestö kasvaa ennustetusti ja kaupunkirakenne tiivistyy vuoteen 2050 mennessä, niin tarvitaan myös uusia virkistysalueita. Vartiosaari on tällaiseen poikkeuksellisen hyvä alue, ainutlaatuinen saari, jopa kansainvälisiä metropoleja vertailtaessa. Vartiosaaren erityisen näyttävä kulttuuriympäristö ja luonnon monimuotoisuus yhdistettynä sen keskeiseen sijaintiin on tiivistyvässä ja kasvavassa metropolissa parhaiten hyödynnettävissä virkistys-, kulttuuri- ja luontomatkailualueena. Vartiosaari on ainoa säilynyt rehevä välisaariston saari Helsingissä, ja sen metsät antavat kävijälleen kuvan suomalaisesta metsäluonnosta ennen tehometsätaloutta.  Vartiosaarien monimuotoinen miljöö mahdollistaa myös aktiivisen yhdistys-, virkistystoiminnan viljelypalstoineen, eläintiloineen jne.    Näitä tekijöitä on vaalittava ja kehitettävä, jotta kaupunki voisi vielä vuonna 2050 olla edelleenkin inhimillinen asuinpaikka väestötavoitteen toteutumisen jälkeenkin.

Nyt esitetty raskas kerrostalorakentaminen seurausvaikutuksineen tuhoaa saaren kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä rakennusmassoineen ja ehdotettuine siltoineen saariston maiseman. Vartiosaaren herkkä, selvitysten perusteella harvinaisia eläin- ja kasvilajeja, ainutlaatuisia kasvupaikkoja ja geologisia esiintymiä sisältävä luonto ei kestäisi esitettyä muutosta ja syntyvää kulutusta.

Vartiosaaren suunnittelun tulee perustua paikallisuuteen ja sen historialliseen jatkuvuuteen. Kehittämisen lähtökohdaksi sopii saarelle vakiintuneiden käyttöjen edistäminen ja vahvistaminen ensisijaisesti olevaa rakennusperintöä hyödyntämällä. Arvokkaiden, mutta nykyisin osaksi tyhjillään olevien, rakennusten säilyminen tulee turvata ja ne tulee ottaa aktiiviseen ympärivuotiseen käyttöön.

Kaupunginosayhdistys Marjaniemi-Seuran puheenjohtaja Kari Ripatti